Minulta kysytään harva se päivä, "mitä aviomieheni ajattelee tästä kaikesta". Onkin totta, ettei tulevassa transitiossani ole kyse vain minusta. Se vaikuttaa ihmisiin lähelläni. Tähän mennessä joka ikinen todella merkittävä ihminen elämässäni on luvannut minulle täyden tukensa ja rakkautensa. Avioliittoni tai kaksi seurustelusuhdettani eivät ole muuttumassa miksikään. Äitini ja siskoni eivät hylkää minua. Ystäväni pysyvät ystävinäni.
En pystyisi tähän ilman rakkaitteni tukea. En pystyisi käsittelemään sukupuolidysforiaa, en prosessissa vastaan tulevaa turhautumista ja kiukkua. En pystyisi kohtaamaan tietämättömyyttä ja ainaista toistoa.
Olen pahoillani siitä, että läheiseni joutuvat selittelemään minua. Mutta olen ekstaattisen onnellinen siitä, että he valitsevat sen mieluummin kuin hylkäävät minut. Kiitos, rakkaat. Te tiedätte, keitä olette.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti