Juhlaan on vielä kaikille aikaa

Psykiatriajan varaamisesta: Soittelin sitten lääkärin kehotuksesta YTHS:n mielenterveystyön ajanvaraukseen. Sieltä sanottiin, että jono on n. 3 kk pitkä, mutta saatan päästä vähemmällä odotuksella, jos otan yhteyttä psykiatriin, jonka potilaana olen ollut vuosia sitten masennuksen takia.

Tein näin. Sanoin tarvitsevani psykiatriaikaa ja että YTHS neuvoi ottamaan häneen yhteyttä. Hän pahoitteli, että ajat menevät tammikuulle saakka ja selitin, että se on paljon parempi kuin 3 kk:n jonottaminen :) Sitten selostin lyhyesti tarvitsevani arviointia transsukupuolisuudesta Tampereen klinikan lähetteeseen. Sävy muuttui ja psyki sanoi: "Ai sellainen asia, sitten kyllä voisit mennä sinne YTHS:n jonoon." Minulle ei oikein selvinnyt, mistä tämä johtui, mutta totesin paremmaksi olla kyselemättä liikaa, paha mielihän siitä olisi vain tullut.

Soitin sitten uudestaan ajanvaraukseen ja ilmoittauduin jonoon. Taisin tässä vaiheessa kuitenkin kuulostaa sen verran hermostuneelta, että ajanvaraaja laittoi minulle jonkin sorttisen kiireellisyysmerkinnän. Hyvällä säkällä pääsen jo helmikuussa puhumaan psykiatrin kanssa. Jee.

Ja sä sanoit jaksa edes talvi

Nyt on sitten terveydenhuoltojärjestelmässä merkintä siitä, että väitän olevani trans. Kävin maanantaina 13.12. YTHS:n lääkärillä. Aikaa piti odottaa kuukausi, joten olin jotenkin siinä uskossa, että kyseessä olisi joku vähän perusteellisempi keskustelu esimerkiksi. Jännitin kamalasti.

Se meni kuitenkin niin, että esitin sinänsä oikein sympaattiselle lääkärille asiani. Hän totesi, ettei voi laittaa lähetettä Tampereen transklinikalle suoraan, vaan minun pitää käydä psykiatrilla arvioitavana. Okei, fine, mutta tämä oli ilmeisesti niin itsestäänselvä asia, että sen olisi mielestäni voinut kertoa jo lääkäriaikaa varatessani. Psykiatriaikojen jonot ovat melko pitkät, ja kuukausi pois odottelusta olisi ollut ihan jees.

Tämän jälkeen lääkäri kyseli seksi- ja ehkäisytilanteistani (seksiä on, kondomi käytössä, ei hormoniehkäisyä) ja tarjoutui kirjoittamaan minulle hormonikierukkareseptin, koska "se saattaa lopettaa kuukautiset". Olin tästä aika innoissani, koska kuukautiset aiheuttavat varsinkin nykyään huomattavan paljon ahdistusta minulle.

Kotona otin kuitenkin selvää hormonikierukasta vähän tarkemmin. On totta, että se vähentää kuukautisvuotoa useimmilla ja estää kuukautisten tulon kokonaan noin viidesosalla käyttäjistä. Kuitenkin osalla se voi pidentää vuotoaikoja ja aiheuttaa useimmille ensimmäisten käyttökuukausien ajaksi jatkuvaa tiputteluvuotoa. Etenkin pidentyneet vuotoajat olisivat minulle hyvin vaikeat käsitellä, ja hormonikierukan hinta (130 e) on vähän liian korkea, että voisin "vain kokeilla".

Joka yö tässä ruumissa istun elinkautista

Opin vastikään, että nykyisellä tietotaidolla rintojenpoistossa menetetään nännien tuntoaisti hyvin todennäköisesti, isompien rintojen kohdalla käytännössä varmasti. Tämä aiheuttaa aika pahan ristiriidan: toisaalta en ole halukas uhraamaan osaa seksuaalisuudestani Itsen nimissä, toisaalta rinnat lisäävät sukupuoliristiriidan kokemustani huomattavasti.

Ratkaisumalleja:

a) Jäädään odottamaan parempaa lääketieteellistä osaamista, käytetään bindereita siihen asti. Tämä tuntuu hyvältä vaihtoehdolta olettaen, että dysforian tunteet eivät oleellisesti pahene nykyisestä.

b) Rintojen pienennys rintojenpoiston sijaan. Sinänsä aika mukava kompromissiratkaisu, joka helpottaisi myös naisellisuuden korostamista niissä tilanteissa, kun koen sen mukavaksi (pääasiassa tietyntyyppiset bileet). Bindaus toimii paremmin pienillä rinnoilla. Tässä ratkaisussa on se ongelma, että jos saan transprosessilleni rahoituksen julkisen terveydenhuollon piiristä, vaihtoehdot ovat todennäköisesti joko poisto tai ei mitään. Toisaalta pidän julkisterveydenhuollon rahoitusta joka tapauksessa epätodennäköisenä, ja omilla rahoillahan voi sitten tehdä just niinkuin.

c) Rintojenpoisto & tuntoaistin uhraus. Vaihtoehto lähinnä, jos dysforia kasvaa sietämättömäksi jne.

Kehittäkää parempaa bodmodia. Nyt.